Vesa Ilola Oulusta unnustautuu ideoitten puutarhuriksi. Hänelle ei riitä se, että ideajameissa keksitään taas lukuisia uusia ideoita, ähkyksi saakka. Nyt on ajateltava pidemmälle eli miten ideasimen saadaan taimeksi ja taimi siihen kuntoon, että se voidaan siirtää uuteen paikkaan. https://ratkaisu100kisakatsomo.wordpress.com/2017/01/19/vesa-ilola-ja-sytyttavat-merkityssaikeet-ratkaisu100-kisakatsomo/ Avainsanat: merkitys, motivaatio, idean jalostus, ratkaisumuotoilu, rahoitus, sosiaalinen innovaatio

Viimeinen kisakuukausi on käynnistynyt. Mihin asioihin tiimeissä erityisesti nyt olisi hyvä kiinnittää huomiota? Yhteenhitsautuminen laaja-alaisessa tiimissä, jossa kaikki eivät ehkä tunne entuudestaan toisiaan, on vaativaa. Mietimme parhaita vinkkejä siihen, mitkä asiat hitsaavat toimivaa tiimiä yhteen ja millaisilla menetelmillä saadaan yhdessä aikaan. Avainsanat: tiimi, dialogi, yhteisluovuus, toimintakyky, toimeliaisuus, menetelmät, jaettu asiantuntijuus, ryhmäjohtajuus https://ratkaisu100kisakatsomo.wordpress.com/

Humanistinen tiede ei tuota selkeitä ratkaisuja, kuten koneita, lääkkeitä tai uusiutuvia polttoaineita. Ideat ovat abstraktimmalla tasolla, tarinoita ja unelmia. Suomen Rooman-instituutti julkaisi äskettäin Villa Lanten johtajan Tuomas Heikkilän ja Helsingin yliopiston emerituskanslerin, filosofi Ilkka Niiniluodon kirjan Humanistisen tutkimuksen arvo. Pohdimme humanismin voimaa haastekilpailun ratkaisussa. Avainsanat: humanismi, yhteiskuntatieteet, ihmistieteet, monitieteisyys, ihmisen toiminta, ymmärtäminen, tiedon arvostus, valheellinen tieto, vallankäyttö. Blogissa: https://ratkaisu100kisakatsomo.wordpress.com/2017/01/09/humanismia-viheliaisiin-ongelmiin/

Parhaassa tiimissä erilaiset hiovat toinen toisiaan ja suunta on yhteinen. Suomessa on tyypillisesti kokoontunut samanmielisiä olemaan yhdessä samaa mieltä. Yhteinen vihollinen on yhdistänyt milloin milläkin elämän osa-alueella. Vaatii kanttia kyetä tekemään jotain yhdessä erilaisten, erimielisten kanssa. Vastustajista voi tulla parhaita aiheen edistäjiä, koska he osaavat katsoa asiaa pintaa syvemmältä. Vastustajien mukaan saaminen vaatii intoilijoilta malttia ja nöyryyttä. Avainsanat: tiimi, toimintatarmo, erilaisuus, kritiikki, innostaminen, kannustaminen, toivo. Blogissa https://ratkaisu100kisakatsomo.wordpress.com/2017/01/03/erilaisuuden-voima-ratkaisu100-kisakatsomo/

Kannustaminen on toisen potentian huomaamista. Rohkaiseminen antaa energiaa. Kyse on myös hyvin edullisesta asiasta. Lapsen, nuoren, työkaverin, kenen tahansa lähimmäisen havahduttaminen omien kykyjen ja kapasiteettin käyttämiseen voi olla käänteentekevää. Podcastilla kerromme esimerkkejä siitä, miten jatkuva negatiivinen palaute jää nakuttamaan mieleen. Jos vuosikausia kuulee siitä, miten ei osaa, joutuu tekemään ison työn syntyneen lukon murtamiseksi. Avainsanat: osaaminen, vahvuudet, heikkoudet, kannustaminen, palaute, itsetunto, itsetuntemus Lisää aiheesta blogissa https://ratkaisu100kisakatsomo.wordpress.com/

Kisakatsomon episodi #3 fiilistelee 28.11.2016 Pasilan Veturitallien jälkimainingeissa http://ratkaisu100.fi/uutisia/uutisartikkeli/live-29-11-klo-16-00-ratkaisu-100-pasilan-veturitalleilla/6180854 Kun motivaatio on kohdallaan, ihminen voi oppia. Erilaisista osaajista, rohkeudesta ja sitkeydestä syntyy yhteisen tulevaisuuden rakentaminen. Suomen alkuvuosina ei ollut suuria varoja, mutta paljon intoa ja halua. Kun meijerit tyhjenevät, niissä voi poreilla jotain ihan uutta. Asenne on jo paljon, mutta yksistään fiilistely ja intoilu ei riitä. On myös kyettävä heittäymään, laitettava itsensä likoon, tehtävä töitä tosissaan. Puskista huutelu ja mielensä julkisesti pahoittaminen ovat tämän ajan henkeä. Miten paljon niihinkin kuluu aikaa ja energiaa? Ratkaisu100 rohkaisee ihan toisenlaiseen toimintaan. Kun on nämä kädet, nämä ihmiset ja tämä idea, mitä näillä saisi aikaan? Tausta-aineisto https://ratkaisu100kisakatsomo.wordpress.com

Kisakatsomon episodi #2 kelailee elämänkaaren alkua ja loppua työelämän kannalta. “Nuorten työttömyys on lisääntynyt viime vuosina Suomessa. Viime vuonna jo yli 15 prosenttia parikymppisistä nuorista ei ollut töissä, armeijassa eikä opiskelemassa. Työttömäksi jääneistä joka viides oli alle 29-vuotias.” YLE Uutiset 20.11.2016:http://yle.fi/uutiset/3-9302264. Pieni kylä onnistui siinä, mihin muu Suomi kompastui – hankki kaikille kylän nuorille töitä. Vievätkö keikkailevat nuoret tai eläkeläiset työpaikkoja työttömiltä? Voiko nuorten ja vanhojen työllisyydellä syntyä uutta työtä? Mitä työ merkitsee ihmiselle? Miten organisoida tekemättömän työn ja tekijöiden kohtaaminen? Mikrotyö on yksi ilmaisu pienten työtehtävien jakelulle ja tekemiselle. Tausta-aineisto https://ratkaisu100kisakatsomo.wordpress.com/2016/11/28/nuoret-ja-vanhat-toihin-ratkaisu100/